Pentinkulman päivien ohjelma on julkaistu
Pentinkulman päivillä sukelletaan intohimolla tarinoihin: 30.7.–2.8.2026 Urjalassa järjestettävän kirjallisuusfestivaalin keskiössä ovat tarinat ja niiden kertojat.
Pentinkulman päivien teema Tarina – kenen ja keille? johdattaa festivaaliyleisöä katsomaan syvälle tarinoiden rakenteisiin. Tarina on niin kansakunnan, kulttuurin kuin kirjallisuudenkin ydintä – tarina kätkee sisäänsä moninaisia kohtaloita, henkilöhahmoja, uskomuksia ja vaarojakin. Pentinkulman päivillä kysymme, onko olemassa sallittuja ja kiellettyjä tarinoita. Kenen tarina ansaitsee tulla kuulluksi? Kuka sen saa kertoa?
Perjantain 31.7. Kirjatorilla tavataan ajankohtaisia eturivin kirjailijoita: Riina Tanskanen, J.P. Laitinen, Niina Repo ja Monika Fagerholm kertovat tuoreista teoksistaan ja pohtivat muun muassa luokan, sukupuolen ja talouden kietoutumista toisiinsa, intohimotarinoita sekä sitä, miten kirjoittamisesta voi tulla tapa vastata maailman epäoikeudenmukaisuuteen. Haastattelijana toimii kirjailija Annina Holmberg.
Kirjatorin jälkeen Pentinkulman päivät jatkuvat Urjalan yhtenäiskoululla, jossa näyttelijät Ella Pyhältö ja Matti Ristinen sekä emerita professori, lausuntataiteilija Malla Kuuranne lukevat Tämänpäiväisiä runoja.
Runomatinean jälkeen vuorossa on Muistellaan Veikkoa – Sinisalo 100 vuotta -tilaisuus: Väinö Linnan seuran perustajajäsen, monista Linna-tulkinnoistaan tunnettu näyttelijä, professori Veikko Sinisalo olisi täyttänyt tänä vuonna 100 vuotta. Veikkoa muistelevat ystävänä ja työkaverina muun muassa FT Anneli Niinimäki, poliitikko Antti Rinne ja näyttelijä Ahti Jokinen. Keskustelua johdattelee Kirsi-Kaisa Sinisalo. Muisteloja vastaanotetaan mielellään myös yleisöltä. Tilaisuudessa kuullaan levyiltä Veikon tulkintoja Linnan teksteistä.
Perjantaina 31.7. myös Teatterikorkeakoulun opiskelijat nousevat lavalle kohahduttavalla Monologeja kotimaisesta kirjallisuudesta -esityksellään, joka antaa äänen henkilöille, joiden tarinat tulevat helposti vaiennetuiksi. Esityksen kohderyhmä on yli 16-vuotiaat. Runoa lasin äärellä -iltamissa Nuutajärvellä kuullaan puolestaan Kyösti Mäkimattilan juurevaa runoutta ja lauluja sekä nautitaan open mic -tunnelmista.
Pentinkulman päivien päätapahtumassa, lauantaina 1.8. Urjalan yhtenäiskoululla vietettävässä Kirjan juhlassa, oivalluksiaan jakavat teostensa muodoilla yleisöä herättelevä kirjailija Jaakko Yli-Juonikas, kerronnallista toimijuutta ja kerronnallista etiikkaa tutkinut yleisen kirjallisuustieteen professori ja kirjailija Hanna Meretoja sekä kirjailija Tomi Kontio, jonka lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2025 voittanut teos Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän tarjoaa yksinkertaisesti rohkeutta surra ja alkaa aina alusta, filosofisia sanoja hiljaisuudelle ikään katsomatta.
Kirjan juhla huipentuu pienessä suurta näkevään Tosi ja kirkastuva -esitykseen, joka on soiva matka runoilija Helvi Juvosen herkkään maailmaan: ”Polkua koukeroista / metsä sinua vie. / Ihmettä tuskin moista / tarjosi tasainen tie.” Runoilija Helvi Juvonen (1919-1959) jätti jälkeensä paitsi ainutlaatuisen hienon runotuotannon, myös hänen omia elämänvaiheitaan ja runojen taustoja avaavan kirjallisen jäämistön. Sen
perusteella Juvosen kulkema tie ei ollut tasainen mutta sitäkin puhuttelevampi. Monitaiteinen esitys koostuu Petri Herrasen säveltämistä Juvosen runoista sekä Helvi Juvosen kirje- ja päiväkirjateksteistä, jotka valottavat runojen syntyhistoriaa. Teoksessa on kolme esiintyjää: laulaja Marjatta Airas, pianisti Petri Herranen ja kertoja Katri Viitaniemi.
Pentinkulman päivien kävijöille on tarjolla myös luovan kirjoittamisen opetusta, Nuutajärven Lasikylän taidenäyttelyitä ja lasinpuhallusnäytöksiä sekä herkkä Ilta soolona -konsertti. Lasten Penttareilla Urjalan yhtenäiskoululla Tove Janssonin tarinoihin perustuvat tutut hahmot Pikku Myy ja Muumipeikko viihdyttävät tanssin, leikin ja tarinan merkeissä perheen pienimpiä ja kouluikäiset pääsevät mukaan jännittävään pankkiryöstötarinaan perustuvaan pakopeliin.
Sunnuntaina 2.8. on mahdollista osallistua Väinö Linnan reitin draamalliselle opastuskierrokselle sekä yhteistyössä Puistofilosofiaa-festivaalin kanssa toteutettavalle filosofointipiknikille teemalla Väinö Linna ja filosofiset tarinat.
Legendaarinen E80-esikoiskirjailijaseminaari kokoaa tuttuun tapaan Urjalaan kaksitoista viime vuoden aikana esikoisteoksensa julkaissutta kirjailijaa pohtimaan kirjoittamista ja kirjailijan ammattia torstaista sunnuntaihin. Yleisö pääsee tutustumaan tuoreisiin kirjailijoihin lauantain esikoiskirjailijapaneelissa. Lisäksi festivaali tukee elinikäistä lukemisen harrastamista ja kulttuurin tuntemista järjestämällä Linnan tuotantoon pohjautuvan Linna-lukumaratonin, johon yleisökin voi osallistua matalalla kynnyksellä.
Pentinkulman päivät -kirjallisuusfestivaali pidetään Väinö Linnan synnyinsijoilla Urjalassa elokuussa 2026 jo 49. kerran. Tapahtuma kerää tuhansia kirjallisuuden ja kulttuurin ystäviä kesäiseen ympäristöön. Ohjelma rakentuu sekä maksuttomista että maksullisista tilaisuuksista. Festivaali on sitoutunut ehkäisemään häirintää ja syrjintää ja pyrkii aktiivisesti luomaan tapahtumasta vastuullisempaa, yhdenvertaisempaa ja monimuotoisempaa niin esiintyjien, järjestäjien kuin yleisönkin kannalta. Järjestäjinä toimivat Väinö Linnan seura, Urjalan kunta ja Nuutajärven Lasikylä.
Tapahtuman taiteellisena asiantuntijana toimii kirjailija, teatteriohjaaja Taru Kumara-Moisio ja järjestelyvastuuta kantaa Urjalan kunnan palvelukoordinaattori Petra Kinnunen.
Lisätiedot:
Urjalan kunta, palvelukoordinaattori Petra Kinnunen, pentinkulmanpaivat(at)urjala.fi
Taiteellinen asiantuntija Taru Kumara-Moisio, taru.kumara(at)gmail.com
Väinö Linnan seuran puheenjohtaja Elina Pyöli, puheenjohtaja(at)vainolinnanseura.fi
Pentinkulman päivien taiteellinen asiantuntija esittäytyy
Pentinkulman päivien 2026 ohjelman on suunnitellut taiteellinen asiantuntija Taru Kumara-Moisio.
Taru Kumara-Moisio on tamperelainen kirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja ja teatteriohjaaja. Hän kirjoittaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Teoksissa toistuvia teemoja ovat elämän merkityksellisyys, toivo, mielikuvituksen voima ja aito vuorovaikutus ympäristön kanssa.
Kumara-Moisio kirjoittaa monipuolisesti, muun muassa satuja, runoja, novelleja, romaaneja, näytelmiä, sanataideperformansseja ja liveroolipelejä. Hänen tuorein teoksensa on Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon saanut Unissa raivoan isälle -runokokoelma (Atrain&Nord, 2025).
Pentinkulman päivät -kirjallisuusfestivaalissa Kumara-Moisiota puhuttelee ajattomuus: tapahtuma on elävä ja perinteikäs yhtä aikaa – ajan hermolla kirjallisuuskeskusteluineen ja monitaiteisine esityksineen, syvänä ytimenä aina rakkaus kirjoihin ja kulttuuriin.
Lisätietoja: https://tarukumaramoisio.com
Pentinkulman päivien esikoiskirjailijat on valittu
Urjalassa järjestettävän Pentinkulman päivät -kirjallisuusfestivaalin yhteydessä järjestetään jälleen perinteinen E80-esikoiskirjailijaseminaari torstaista sunnuntaihin 30.7.−2.8.2026.
E80-esikoiskirjailijaseminaari on järjestetty Urjalassa vuodesta 1987 lähtien, ja vuosien varrella siihen ovat kirjailijanuransa alkuvaiheessa osallistuneet esimerkiksi Kjell Westö, Seppo Jokinen, Johanna Venho, Arno Kotro ja Tuomas Kyrö.
Vuoden 2026 E80-esikoiskirjailijaseminaariin on valittu seuraavat 12 kirjailijaa:
- Aarnos, Osma: Valvomo 4/pp (Tammi)
- Airola, Laura: Mola mola (Otava)
- Haanpää, Päivi: Retro (Hertta Kustannus)
- Heimonen, Riitta: Äkkiä on ilta (WSOY)
- Hohko, Joel: Volodjan pojat (WSOY)
- Härmä, Milla: Loma (WSOY)
- Isometsä, Sanni: Katoamiskertomus (Kustantamo S&S)
- Kask, Evelin: Hurmos (Otava)
- Pihlakoski, Loviisa: Sairastapauksia (Siltala)
- Rantama, Vesa: Runominän vuosi (Siltala)
- Sola Laura: Sadannella sivulla kuolee koira (Tammi)
- Åke, Susanna: Eläjä (Otava)
Hakemuksiensa perusteella mukaan valitut kirjailijat ovat julkaisseet esikoisteoksensa 1.5.2025−30.4.2026 välisenä aikana ja edustavat suhteellisen monipuolisesti eri tyylisuuntia, kustantamoja ja Suomen eri alueita. Seminaarin aikana esikoiskirjailijat solmivat kontakteja toisiinsa ja muihin kirjailijoihin sekä saavat palautetta teksteistään. Alustusten, esikoisteoksien käsittelyn ja yhteisen ajanvieton ohessa keskustellaan monipuolisesti kirjoittamisesta, kritiikistä, kirjailijan työstä sekä muista tärkeistä kirjailijuuteen kuuluvista asioista, kuten apurahoista.
Seminaarin järjestelyistä vastaavat Väinö Linnan seura ja Urjalan kunta. Seminaarin vetäjinä toimivat tänä vuonna kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Taija Tuominen, kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Maria Laakso sekä kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Erkka Mykkänen, joka muistelee yhä omaa E80-seminaariaan vuodelta 2015 sen kesän parhaana viikonloppuna:
”En ajattele, että kirjoittaminen on yksinäistä työtä – teksti on ystävä. Silti toisiin kirjailijoihin tutustuminen, vertaiskokemusten jakaminen ja kirjailijuudesta puhuminen todellisena ammattina teki vaikutuksen, joka tuntuu yhä. Seminaari tarjoaa mahdollisuuden saada kerrankin kunnolla jakaa ajatuksia kaikesta siitä, mikä esikoiskirjailijaa mietityttää: kirjoittamisen hankalista paikoista, apurahojen hakemisesta, yhteistyöstä kustantamon kanssa, kritiikeistä ja seuraavan kirjan kirjoittamisesta. Parasta on kuitenkin – häkellyttävää mutta totta – yhdessäolo! Kirjoittajilla on yllättävä taipumus tulla juttuun toistensa kanssa.”
Pentinkulman päivien 2026 teemana on Tarina – kenen ja keille? Esikoiskirjailijat esitellään yleisölle paneelikeskustelussa, joka järjestetään Urjalan yhtenäiskoululla lauantaina 1.8. klo 12.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kirjallisuusfestivaalin muu ohjelma julkistetaan toukokuun aikana.
Tarina – kenen ja keille?
Tiedote 1.12.2025/Pentinkulman päivät
Pentinkulman päivillä liikutaan ensi kesänä tarinoiden maailmassa
Pentinkulman päivillä vuonna 2026 on teemana ”Tarina – kenen ja keille?”. Urjalassa kohtaavat kirjailijat, tutkijat ja lukijat. Festivaali toteutetaan jo 49. kerran Urjalassa Väinö Linnan synnyinpitäjässä 30.7.–2.8.2026.
Tarina on kansakunnan, kulttuurin ja kirjallisuuden ytimessä – keskiössä tekijät, sisältö sekä vastaanottajat.
Tarina kätkee sisäänsä moninaisia kohtaloita, henkilöhahmoja, uskomuksia ja vaarojakin. Kysymme, onko olemassa sallittuja ja kiellettyjä tarinoita. Kenen tarina ansaitsee tulla kuulluksi? Kuka sen saa kertoa? Mitä on tarinatalous, ja onko se vaarallinen?
Kansallinen identiteettimmekin on tarina. Se piirtyy kulttuuristamme, ja sitä kuvittavat suomalainen kirjallisuus ja taide. Ketkä kertovat vaiettuja tarinoita? Jokainen meistä tulkitsee suomalaisen tarinan omista lähtökohdistaan ja jatkojalostaa siitä oman näköisensä. Miten tarina suomalaisuudesta elää ajassamme?
Kirjallisuus elää ajassaan. Monikulttuurinen kirjallisuus on ovi toiseen kulttuuriin. Kuuluvatko monikulttuuriset tarinat maassamme, ja tavoittavatko ne heidät, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi?
Entä kirjojen lukeminen? Onko se epämuodikasta ”hyveposeerausta”? Mistä syntyy häpeä lukemisen tai lukemattomuuden ympärille? Millaisia tarinoita lapset ja nuoret lukevat? Miten kirjallisuuden tarinat saavuttaisivat heidät nykyistä paremmin?
Myös formaatit puhuttavat. Onko äänikirjan kuunteleminen tai e-kirjan lukeminen oikein, kun tiedämme kirjailijan pienet palkkiot näissä medioissa? Mikä on selkokirjallisuuden asema? Kuinka saavutettavia selkotekstien tulisi olla?
Veikko Sinisalon syntymästä tulee ensi syksynä kuluneeksi 100 vuotta! Muistamme Pentinkulmalla Veikkoa – Väinö Linnan ystävää ja hänen teostensa luottotulkitsijan tarinaa.
Tuomme myös kansalliskirjailijan tarinat lähelle ihmisiä. Järjestämme Väinö Linna -lukumaratonin Koskelan torpalla, loppukesän lämpimässä yössä.
Lisätietoja:
A-J Keskinen
Sihteeri, Väinö Linnan seura
toimisto@vainolinnanseura.fi
