TIEDOTE AVAJAISTAPAHTUMASTA:
Pentinkulman päivät käynnistyy tänä vuonna digitaalisilla videoteoksilla ja kirjailijoiden ajatuksilla lihan iloista
Kirjallisuusviikko Pentinkulman päivät käynnistyy tänä vuonna rakkaudentäyteisillä videoteoksilla, kun sunnuntain 28.7.2019 aikana Pentinkulman päivien somessa ja nettisivuilla virtaa urjalalaisia rakkaustarinoita, runovideoita sekä kirjailijoiden mietteitä vuoden teemasta eli lihan iloista.
Ihmisten ajatuksia rakkaudesta on heinäkuun aikana kerätty rakkauskirjelaatikkoon Urjalan torilla sekä kahvila Rotinassa. Kirjelaatikkoon on kirjoitettu niin rakkausmuistoja, ajatuksia rakkauden olomuodoista kuin nimettömiä rakkauskirjeitäkin. Avajaistapahtuman somevirrassa osa tarinoista on luettavissa, osan voi nauttia videoina.
– Rakastuin tulisesti hautajaisissa Urjalan kirkossa. Nyt naimisissa onnellisesti, kertoo eräs teokseen osallistuvista kirjeessään.
Pentinkulman päivien runovideoilla sanoja etsitään luonnonpaikoista ja kesän maisemista. Videoilla pohditaan luonnon ja sanojen yhteyttä ja luonnon tapoja puhua.
Tapahtumaan osallistuu myös joukko suomalaisia kirjailijoita, jotka kertovat ajatuksiaan lihan iloista. Millaista himoa ja halua kirjoittamiseen liittyy? Entä mitä lihan ilot oikeastaan tarkoittavat – ruokaa, seksiä vai jotain ihan muuta?
Avajaissunnuntai 28.7. täyttyy siis kello 10 alkaen rakkauden sanoista ja kuvista, joita voi lisäksi nähdä Pentinkulman päivien tapahtumissa Urjalassa koko tapahtumaviikon ajan.
– Päätimme tänä vuonna kokeilla jotain aivan uutta ja myös sellaista, mihin ihmiset pääsevät itse mukaan. Tapahtuma avataan somessa ja nettisivuilla, mikä mahdollistaa matalan kynnyksen osallistumisen. Avajaistapahtumaan voi osallistua myös tapahtumapäivänä kertomalla omia rakkaustarinoita somevirrassa. Tuntuu mukavalta pysäyttää ihmiset omien rakkausmuistojensa äärelle ja saada lukea nämä muistot, kommentoi Pentinkulman päivien toiminnanjohtaja Niina Repo.
Ajatuksiaan teokseen ovat antaneet kirjailijat J.P. Koskinen, Kristiina Vuori, Anneli Kanto, Laura Honkasalo, Roope Lipasti, Emma Puikkonen, Emmi Itäranta sekä Jukka Viikilä. Lisäksi mukana on lainauksia vuoden 2019 E80-esikoiskirjailijaseminaarin osallistujilta sekä tapahtumaviikolla esiintyviltä kirjailijoilta. Rakkausvideoille tarinoitaan on kertonut joukko urjalalaisia ja muita kesän kulkijoita.
Runo- ja ajatelma- sekä rakkausaiheisia videoita avajaistapahtumaan tekevät Elina Sallinen ja Laura Jalonen.
Somekanavamme löytyvät Facebookissa hakusanalla Pentinkulman päivät sekä Instagramissa tunnuksella @pentinkulmanpäivät. Avajaispäivän somevirrasta tehdään myös kooste Pentinkulman päivien nettisivuille.
E80-esikoiskirjailijaseminaarin osallistujat on valittu!
E80-esikoiskirjailijaseminaariin vuonna 2019 valittujen kirjailijoiden teoksissa toistuvat yksilön ja muuttuvan yhteiskunnan hankala suhde, muistot ja matkanteko
Vuoden 2019 E80-esikoiskirjailijaseminaariin, joka järjestetään Urjalassa Pentinkulman päivien yhteydessä, on valittu 12 osallistujaa. Kovatasoinen otos painotuoretta kirjallisuutta tarjoaa kepeää ja vakavaa, haikeaa ja hassuttelevaa, faktaa ja fiktiota. Vuoden 2019 osallistujat valittiin yli kolmenkymmenen seminaariin hakeneen kiinnostavan esikoiskirjailijan joukosta. Valituiksi tulleista kolme on runoilijoita, yksi esseisti ja kahdeksan prosaisteja. Edustettuina ovat niin pienet kuin suuret kustantamot. Osallistujat ovat:
Sami Aleksi Hakkarainen: Nescitus (Osuuskumma, kuva Eetu Haverinen)
Katja Kärki: Jumalan huone (Bazar, kuva Mirva Vainio)
Annariitta Linjama: Kädet, joiden kautta olen kulkenut (Kaarinan kaupunki, kuva Studio Suvi Roiko)
Ilkka Luukkonen: Kongolainen kampa (Otava, kuva Arto Wiikari)
Paula Nivukoski: Nopeasti piirretyt pilvet (Otava, kuva Petri Mulari)
Tuukka Pietarinen: Yksin ja toisin (WSOY, kuva Otto Virtanen)
Pontus Purokuru: Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi (Kosmos, kuva Meri Björn)
Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (Gummerus, kuva Marek Sabogal)
Jouni Teittinen: Sydäntasku (Poesia, kuva Marko Niemi)
Leo Torvalds: Olin tosiaan onnellinen (Teos, kuva Liisa Takala)
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen (Tammi, kuva Otto Virtanen)
Aino Vähäpesola: Onnenkissa (Kosmos, kuva Meri Björn)
Kirjailijoiden teokset palkitsevat lukijansa herättävillä ajatuksilla, kauneudella ja viihtymisellä.
Vaikka erilaisten teosten välisestä samankaltaisuudesta voi tehdä vain yleistyksiä, nousee esille muutamia kantavia teemoja. Näitä ovat muun muassa yksilön ja muuttuvan yhteiskunnan hankala suhde, muistot ja matkanteko.
Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu ja Purokurun Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi tuovat humoristisilla keinoilla yhteiskunnalliset epäkohdat lukijan nähtäville. Luukkonen ja Vasantola kulkevat samantapaisilla linjoilla: Kongolainen kampa ja En palaa takaisin koskaan, luulen haastavat lukijan ajattelemaan vieraiden kulttuurien kohtaamista ja omaa maailmankuvaansa.
Valituissa runokokoelmissa oman itsensä etsiminen ja löytäminen esitetään lähes mahdottomana. Linjaman Kädet, joiden kautta olen kulkenut, Pietarisen Yksin ja toisin ja Teittisen Sydäntasku ovat runokokoelmia, joissa etsinnän tielle tulevat puoliksi unohdetut, epämääräiset muistot, lapsuus, suru tai ulkopuolisuuden kokemukset sirpaleisessa maailmassa. Vaikka monet runot käsittelevät vakavia aiheita, niistä löytyy myös hymyilyä ja humoristisia sävyjä.
Elämän mittaista matkaa tehdään esimerkiksi Torvaldsin teoksessa Olin tosiaan onnellinen, joka on romaani valaistumisesta. Vähäpesolan Onnenkissassa matka on kohti aikuisuutta, ja matkanteon apuna käytetään Edith Södergranin runoja. Hakkaraisen romaanissa Nescitus matkaa taitetaan dystopisissa, identiteettiä häilyttävissä maisemissa. Kärjen Jumalan huone ja Nivukosken Nopeasti piirretyt pilvet matkaavat historian halki. Jumalan huoneessa Pohjois-Karjalan esikoislestadiolaisen yhteisön tarina kerrotaan kolmen eri sukupolven naisen näkökulmasta, aina 1930-luvulta alkaen. Nopeasti piirretyt pilvet sijoittuu 1920-luvun Pohjanmaalle, johon Nivukosken isoäiti jäi emännöimään suurta maatilaa miehen lähtiessä Yhdysvaltoihin.
Olet enemmän kuin tervetullut tutustumaan teoksiin itse kirjailijoiden esittelemänä! 3.8.2019. lauantaina esikoiskirjailijat esittäytyvät yleisölle ja lukevat pätkiä teoksistaan E80-paneelissa, joka järjestetään Kirjan juhlan yhteydessä Urjalan yhtenäiskoululla kello 11:30-13:00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Löydät E80-paneelin myös ohjelmastamme.
Nähkäämme siis kesäisessä Urjalassa kirjallisuuden äärellä!
KOHTI KESÄÄ:
Edullisemmat ryhmäliput erikoisedulla nyt saatavilla!
Aurinko alkaa jo pilkistellä pilvien lomasta viileän viikon jälkeen ja kesä lähestyy kovaa vauhtia! Suosittelemamme tapa viettää kaunista kesäpäivää on retki kesäiseen Urjalaan mieluisalla porukalla.
Tämän kesän uutuutena Pentinkulman päivät tarjoaakin ryhmille mahdollisuuden hankkia edullisempia lippuja lähes kaikkiin tapahtumiin. Edullisten hintojen lisäksi ryhmän jäsenet pääsevät nauttimaan parhaista mahdollisista näköaloista. Erityisetuna varaamme ryhmällenne haluamanne vapaat istumapaikat; olivatpa suosikkipaikkanne sitten eturivissä, keskellä tai aivan takarivissä, ryhmälipulla pääsette itse valitsemaan!
Kokoa työkavereista, ystävistä tai vaikka sukulaisista ryhmä ja osta edulliset ryhmälippumme haluamaasi ohjelmaan! Ohjelmakuvaukset, ryhmälippujen hinnat ja linkit lippujen ostopalveluun löydät klikkaamalla itsesi näiden sivujen Ohjelma -osioon.
Huomaathan, että ryhmän koon tulee olla 8-10 henkeä. Mikäli ryhmässänne on yli 10 henkeä, voit ottaa suoraan yhteyttä Pentinkulman päivien tiimiin. Yhteystietomme löydät tämän kotisivun alareunasta.
TIEDOTE:
Pentinkulman kirjallisuuspäivien ohjelma on nyt julkaistu. Vuonna 2019 Pentinkulmalla nautitaan monipuolisesti lihan iloista ja pohditaan niiden kääntöpuolta.
Waltteri Torikka, Laura Lindstedt, Jaakko Hämeen-Anttila, Merja Larivaara, Anna-Leena Härkönen, Riku Korhonen, Mikael Saari, Tomi Kontio, Leena Lehtolainen, Pete Poskiparta ja monet muut upeat esiintyjät takaavat, että Pentinkulmalla on kuumaa ja kiinnostavaa oli sää mikä tahansa.
“Suomen ja Väinö Linnan satavuotissyntymäpäivien välissä halusimme irrotella. Lihan ilot on herkullinen teema, joka aukeaa moneen suuntaan. On erotiikkaa, ruokaa, jännitystä, naurua ja itsensä piiskaamista”, Niina Repo, Pentinkulman päivien toiminnanjohtaja kertoo. “Myös lihan ilojen kääntöpuoli on kiinnostava; se, mihin kulutusjuhlat meidät johtavat”.
Monissa Pentinkulman päivien vuoden 2019 tapahtumissa yhdistyvät sanat ja sävelet Suomen eturivin kirjailijoiden ja muusikoiden esittäminä.
Keskiviikkona 31.7. on Ruumis tulessa, eroottisen runon iltamat, joissa muusikko, laulaja Mikael Saari esittää tunnelmallisessa kesäillassa kauneimpia rakkauslauluja. Runoilijat Sinikka Vuola ja Tomi Kontio lausuvat kirjoittamiaan eroottisia, rakkausaiheisia runoja, jotka sopivat kuin nakutettu Urjalan taikayöhön.
Torstai 1.8. starttaa soppalautasen äärellä, kun näyttelijä, muusikko Merja Larivaara tarjoilee yli 65-vuotta täyttäneille Seniorisoppaa. Luvassa on sopan ohella musiikkia, tarinoita ja jaettuja muistoja sekä kirjavinkkausta.
Torstai illan laskeutuessa pohditaan palkitun kirjailija Laura Lindstedtin ja kirjailija-professori Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa, miten halun saa sanoittaa. Kirjailijat keskustelevat erotiikasta ja rakkaudesta kirjoissa. He pohtivat, miten lihan iloista on kirjoitettu ennen ja nyt ja miltä tuntuu kirjoittaa ja lukea eroottista tekstiä. Missä kulkevat sovinnaisuuden rajat?
Illan huipentavat upea laulaja-näyttelijä Merja Larivaara ja orkesteri konsertilla Nainen – aina parhaassa iässä. Luvassa on lauluja ja tarinoita rakkaudesta, pettymyksestä, ilosta, murheesta, kateudesta ja intohimosta.
Perjantaina 2.8. runousaamiaisella Tomi Pulkkinen Trio esittää lordi Byronin intohimoisia runoja ja viulut soivat.
Kirjatorilla rikoskirjailijat Leena Lehtolainen ja Christian Rönnbacka kertovat, mikä jännityksessä värisyttää ja kirjailija Kristiina Vuori avaa verevän historiallisen romaanin kirjoittamisen saloja. Marttojen upouudesta ruokakirjasta ja vanhasta filosofiasta kertoo Arja Hopsu-Neuvonen.
Perjantaina Suuressa valheillassa mentalisti-taikuri Pete Poskiparta ja tutkija Anu Ojaranta, jotka molemmat ovat kirjoittaneet teokset valheista ja huijaamisesta, keskustelevat valheista ja lihan ilojen kääntöpuolesta. Mihin jatkuva talouskasvun ihannointi tai tehotuotettu karjatalous on meidät johdattanut? Manipuloidaanko meitä uskomaan puolitotuuksiin – vai huijaammeko ehkä itse itseämme? Onko tietoa liikaa, tai onko se liian ristiriitaista? Voiko median välittämään tietoon luottaa? Entä omaan mielipiteeseensä? Mitä tarkoittaa ”totuuden jälkeinen aika”? Illan päätteeksi nautitaan Pete Poskiparran mentalismiesityksestä, jossa hän näyttää silmiemme edessä, miten silmät ja mieli käännetään.
Lauantaina 3.8. tapahtuu upea Kirjan juhla, jossa puhuvat kirjailijat Anna-Leena Härkönen, Riku Korhonen ja Karo Hämäläinen lihan iloista kukin omasta näkökulmastaan. Ruokakirjailijanakin kunnostautunut Härkönen on kirjoittanut ihmislihan iloista muun muassa romaanissaan Ei Kiitos. Myös teos Kaikki oikein kuvaa omalla tavallaan lihan iloja; niiden kääntöpuolta ja tyhjyyttä, joka vaani jopa lottovoittajan elämässä. Riku Korhonen on monipuolinen ja kiinnostava kirjailija ja yksi niistä harvoista, jotka ovat kirjoittaneet räväkästi lihan iloista useissa ylistystä ja palkintoja saaneissa teoksissaan, jotka ovat tiukasti kiinni nyky-yhteiskunnassa. Intohimoisen juoksuharrastajan, kirjailija-toimittaja Karo Hämäläisen uusin teos Miksi juoksen? kuvaa hänen maraton-harrastustaan sekä juoksun ja itsekontrollin riemuja ja tuskia. Hämäläisen Paavo Nurmesta kertova romaani Yksin sai runsaasti kiitosta ja vakuutti sekä lukijat että kriitikot. Hämäläinen on kirjoittanut myös finanssimaailmasta.
Kirjan juhlan kruunaa Marja-Leena Koukin ja Mira Kivilän esitys Rosa Liksomin naiset. Luvassa on mustalla huumorilla höystetty herkku, jossa kielellinen leikittely saa nauruhermot kutiamaan. Monologiesityksessä Kouki ja Kivilä tekevät toistakymmentä erilaista, hulvatonta hahmoa.
Pentinkulman päivien päätöspäivänä sunnuntaina 4.8. viikko huipentuu upeaäänisen Waltteri Torikan tunnelmalliseen ja lihan iloja sopivasti sovittavaan kirkkokonserttiin Urjalan kirkossa.
Pentinkulmalla on tarjolla ohjelmaa myös lapsille ja kierroksia Pentinkulman kansallismaisemassa. Päivien aikana järjestetään myös legendaarinen E80-esikoiskirjailijaseminaari ja kirjoittajakursseja eri kohderyhmille.
Tutustu täydentyvään ohjelmaamme www.pentinkulmanpaivat.fi/ohjelma/
Liput tapahtumiin Lippu.fi –palvelun kautta vaikka heti, ja 1.6. lähtien myös Urjalassa kahvila Rotinasta.
Lisätietoja: Niina Repo pentinkulmanpaivat@urjala.fi 0503700383
Eteenpäin!
Pentinkulman päivät tapahtuivat vuonna 2018 41. kerran.
Tiedotteessa kerrottiin seuraavaa:
Perinteikkään tapahtuman monipuoliset vieraat ja tasokas ohjelma elävät ajassa ja tarjoavat kirjallisuuden ja kulttuurin ystäville kokemuksia ja ajattelemisen aihetta. Vuonna 2018 pohditaan, miten sisällissodan jakama Suomi pääsi jaloilleen ja mihin se on sadassa vuodessa edennyt. Miten selviäminen ja sovinto ovat mahdollisia?
Ohjelmassa on kiehtovia kirjailijavieraita, kuten Tommi Kinnunen ja Anneli Kanto. Kiihkeää keskustelua, johon osallistuvat muun muassa Lasse Lehtinen ja Anna Kontula. Ajatuksia herättäviä puheita, joita pitävät kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila, Teemu Keskisarja sekä ohjaaja Lauri Maijala. Koskettavia esityksiä: Samuli Edelmannin kirkkokonsertti ja Pekka Laihon monologiesitys Ylpeys. Tapahtumien täyteisen viikon aikana pääset myös runousaamiaiselle, kuuntelemaan kirjailijoita torille ja Pentinkulman kierroksille. Nuorten kirjoituskilpailun voittajat julistetaan ja lapset ja aikuiset pääsevät sanataiteilemaan.
Nuutajärven lasikylässä kokoontuu legendaarinen E80 –esikoiskirjailijaseminaari, joka sekin katsoo eteenpäin. Kirjailija, kirjoittajakouluttaja Taija Tuomisen, joka on luotsannut tapahtumaa kymmenkunta vuotta, rinnalle astuu kaksi uutta vetäjää, kirjallisuudentutkija Maria Laakso ja kirjailija, toimittaja Erkka Mykkänen. Seminaarissa pohditaan kirjailijan elämän muuttuvia edellytyksiä.
Pentinkulman päivät järjestävät Urjalan kunta ja Väinö Linnan seura.
Väinö Linnan reitti
Väinö Linnan reitti syntyi Urjalaan vuonna 1978, kun kirjailija itse johdatti lukijansa Täällä Pohjantähden alla -trilogian maisemiin. Väinö Linna (s.1920) vietti Urjalassa elämänsä ensimmäiset 18 vuotta. Väinö Linnan reitti vie kulkijansa talonpoikaiseen hämäläismaisemaan, jossa mennyt ja nykyisyys kohtaavat. Alussa olivat ”suo, kuokka ja Jussi”, nyt vehreä ja kaunis Honkola, josta löytyvät edelleen vanhan sääty-yhteiskunnan merkit. Kaksikymmentäviisi kilometriä pitkän reitin voi kulkea itsenäisesti opaskirjan ja opasteiden avulla tai oppaan kanssa.
